Puimurit ja puintitekniikka: Mitä eroa on kohlinpuimurilla ja rumpupuimurilla?

Leikkuupuimurin hankinta on yksi maatilan suurimmista ja pitkäaikaisimmista koneinvestoinneista. Oikean puintitekniikan valinta vaikuttaa suoraan työtehoon, polttoaineen kulutukseen ja korjatun sadon laatuun. Kun suunnitellaan uuden tai käytetyn koneen ostoa, ensimmäinen suuri tekninen kysymys liittyy yleensä puintikoneiston rakenteeseen: kannattaako valita perinteinen kohlinpuimuri vai suuren kapasiteetin rumpu- eli roottoripuimuri?

Puintitapa määrittää, miten sato erotellaan oljesta ja miten joustavasti kone mukautuu vaihteleviin olosuhteisiin. Suomessa korjuukausi on lyhyt ja sääolosuhteet muuttuvat nopeasti. Koneiston toimintaperiaatteen tunteminen auttaa tekemään taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevän päätöksen. Alla vertaillaan näiden kahden eri puintijärjestelmän mekaanisia eroja, niiden soveltuvuutta suomalaisille pelloille sekä sopivan kokoluokan määrittämistä tilan tarpeisiin.

MITÄ EROA ON KOHLINPUIMURILLA JA RUMPUPUIMURILLA

Kohlinpuimuri ja rumpupuimuri eroavat toisistaan viljamassan käsittelytavassa puintisylinterin jälkeen. Kohlinpuimurissa käytetään poikittaista puintikoneistoa ja pitkiä, edestakaisin liikkuvia kohlimia. Puintisylinteri irrottaa suurimman osan jyvistä, minkä jälkeen kohlimet ravistavat jäljelle jääneet jyvät olkien joukosta painovoiman avulla. Tämä mekaaninen ravistus on hellävarainen oljelle. Olki säilyy ehjänä, mikä helpottaa sen talteenottoa ja paalaamista.

Rumpupuimurissa eli roottoripuimurissa erottelu perustuu pitkittäisiin roottoreihin ja keskipakovoimaan. Massa pyörii roottorin ympärillä, ja jyvät sinkoutuvat ulos massasta pyörimisliikkeen ansiosta. Keskipakoiserottelu tarjoaa suuren puintitehon ja erottelukyvyn, joten jyvät saadaan talteen tehokkaasti myös suurilla massamäärillä. Käsittely roottorissa on kuitenkin mekaanisesti voimakkaampaa, mikä saattaa murentaa olkea herkemmin kuin kohlinjärjestelmä.

MITEN ERILAISET PUINTITEKNIIKAT SOVELTUVAT SUOMEN KORJUUOLOSUHTEISIIN

Suomen korjuuolosuhteet asettavat puintitekniikalle kovia vaatimuksia. Syksyt ovat usein kosteita, puintipäivät lyhyitä ja vilja saattaa lakoutua. Lisäksi olki voi olla vihreää ja sitkeää, vaikka jyvä olisi jo kypsä. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan erottelukoneiston toimintaan ja siihen, miten tehokkaasti sato saadaan siirrettyä pellolta kuivuriin.

Kohlinpuimurin etuna kosteissa oloissa on tasainen tehontarve ja mekaaninen varmatoimisuus. Koska olkimassaa siirretään koneen läpi hellävaraisesti ravistelemalla, sitkeä ja vihreä olki ei kuormita moottoria äkillisillä tehopiikeillä. Haasteena on märkä olki, joka sitoo jyviä tehokkaasti itseensä. Koska erottelu perustuu painovoimaan, osa jyvistä saattaa kulkeutua olkien mukana koneen taakse puintitappioina, ellei ajonopeutta hidasteta riittävästi.

Rumpupuimuri pakottaa kostean ja sitkeän massan pyörimään roottorin ympärillä, jolloin keskipakovoima irrottaa jyvät tehokkaasti nihkeästäkin oljesta. Tämä käsittely vaatii kuitenkin suomalaisessa sitkeässä kasvustossa merkittävästi enemmän moottoritehoa. Jos moottorissa ei ole riittävästi vääntöä, sitkeä olki nostaa polttoaineen kulutusta ja voi altistaa puintikoneiston luistolle. Kostea olki myös murenee roottorissa helposti hienoksi silpuksi, mikä kuormittaa seulastoa ja vaikeuttaa puhtaan puintituloksen saavuttamista.

MITEN VALITA OIKEAN KOKOINEN PUIMURI TILAN HEHTAARIMÄÄRÄN MUKAAN

Sopivan puimurikoon valinta perustuu ensisijaisesti tilan vuotuiseen puintipinta-alaan ja käytettävissä olevaan korjuuaikaan. Suomen lyhyen ja epävarman syksyn vuoksi optimaalisia puintipäiviä saattaa olla kaudessa vain rajallinen määrä. Puintikapasiteetin on oltava riittävä, jotta sato saadaan talteen hyvälaatuisena ennen syyssateita, mutta investointi ei saa rasittaa tilan taloutta liikaa.

Mitoituksessa kannattaa suhteuttaa leikkuupöydän leveys ja puintikoneiston teho suoraan lohkokokoon and tilan kokonaispinta-alaan. Pienillä ja keskisuurilla tiloilla perinteinen 4–5-kohliminen puimuri tarjoaa riittävän kapasiteetin ja varmistaa taloudellisen toiminnan ilman liian suuria pääomakustannuksia. Suuremmilla tiloilla ja urakointikäytössä vaaditaan vähintään 6-kohlimista konetta tai roottoritekniikkaa sekä leveämpää leikkuupöytää, jotta saavutetaan haluttu työteho ja säästetään arvokkaita työtunteja.

Puimurin fyysisessä mitoituksessa on huomioitava myös lohkokoko ja tiestö. Kapeilla teillä ja pienillä, rikkonaisilla lohkoilla liian suuri leikkuupöytä hidastaa siirtymistä ja vaikeuttaa työskentelyä lohkojen reunoilla. Jos lohkot are suuria ja tasaisia, leveä leikkuupöytä puolestaan mahdollistaa tasaisen syötön puintikoneistoon, mikä parantaa puintitulosta ja vähentää polttoaineen kulutusta hehtaaria kohden.

MITEN PUIMURIN TAPPIOMONITORI TOIMII JA MITEN SITÄ SÄÄDETÄÄN PELLOLLA

Nykyaikaisten puimurien työnlaadun seurannassa tappiomonitori on tärkeä apuväline. On hyvä muistaa, ettei monitori mittaa hukkaan menevää viljaa suoraan kiloina tai litroina. Sen toiminta perustuu antureihin, jotka sijaitsevat seulaston ja kohlimien takapäässä. Kun irronnut jyvä putoaa kohlimelta tai seulan yli, se iskeytyy anturilevyyn. Anturit rekisteröivät nämä iskut sähköisiksi signaaleiksi, jotka välittyvät ohjaamon näytölle palkkeina tai lukuarvoina.

Laite vaatii aina kalibroinnin todellisissa pelto-olosuhteissa. Koska jyvien koko, paino ja kosteus vaihtelevat, anturit reagoivat eri tavalla eri kasveilla ja lohkoilla. Kalibrointi tehdään ajamalla koneella normaalia puintinopeutta, pysäyttämällä puimuri ja tarkistamalla fyysisesti maasta olkimassan alta, kuinka paljon jyviä on todellisuudessa päässyt seulaston tai kohlimien läpi. Jos maassa on liikaa jyviä, vaikka monitori näyttää sallittuja arvoja, mittari on säädettävä herkemmäksi.

PALJONKO UUSI LEIKKUUPUIMURI MAKSAA SUOMESSA

Uuden leikkuupuimurin hankinta on merkittävä pitkän aikavälin investointi, jonka hintahaitari on laaja. Suomessa uuden koneen hintaan vaikuttavat ennen kaikkea sen kokoluokka, puintijärjestelmän tyyppi (kohlin- tai roottoritekniikka), leikkuupöydän leveys sekä lisävarusteet, kuten automaattiohjaus ja satokartoitusjärjestelmät.

Keskikokoiset, perheviljelmille suunnatut 5-kohlimiset mallit maksavat tyypillisesti 150 000–250 000 euroa. Nämä koneet tarjoavat vakaata suorituskykyä ja sopivat tiloille, joissa vuotuinen puintiala pysyy kohtuullisena. Suuremmat, urakointiin ja laajoille viljelyksille suunnatut suurtehopuimurit roottoritekniikoineen ja leveine leikkuupöytineen maksavat helposti yli 350 000 euroa. Järeimmät varustellut mallit voivat maksaa huomattavasti enemmän.

Investointia arvioitaessa pelkkä hankintahinta ei ole ainoa huomioon otettava tekijä. Maatalousalan asiantuntijoiden mukaan kokonaiskustannuksiin vaikuttavat paljon myös koneen jälleenmyyntiarvo, huolto- ja varaosapalveluiden luotettavuus sekä polttoainetaloudellisuus. Hyvin huollettu merkkikone säilyttää arvonsa tehokkaasti vaihtokonemarkkinoilla, mikä alentaa todellisia käyttökustannuksia viljeltyä hehtaaria kohden.

UUSI NEW HOLLAND TAI LUOTETTAVA VAIHTOKONE JOUSTAVALLA RAHOITUKSELLA

Oikean puimurin ja puintitekniikan valinta takaa tehokkaan ja sujuvan syyskorjuun. Kun haluat tilallesi varmatoimista suorituskykyä, Loimitraktori Oy on apunasi. Autamme löytämään juuri omalle tilallesi sopivan ratkaisun yli 40 vuoden kokemuksella. Valikoimaamme kuuluu uusia New Holland -leikkuupuimureita sekä tarkastettuja vaihtokoneita suoraan varastosta.

Maatalouden investoinneissa pitkäjänteinen kumppanuus tuo vakautta. Kauppalehden Menestyjä-sertifioituna ja "Suomen Vahvimmat" -tunnuksella varustettuna yrityksenä Loimitraktori tarjoaa asiantuntevaa palvelua ja tukea sesongin kiireisimpinäkin päivinä. Ota yhteyttä myyjiimme Loimaalla, niin suunnitellaan tilallesi sopiva puimuriratkaisu ja lasketaan budjettiisi sopiva joustava rahoitus.

USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET PUIMUREISTA

MITEN KOHLINPUIMURI JA RUMPUPUIMURI EROAVAT TOISISTAAN?

Suurin ero on viljamassan käsittelytavassa. Kohlinpuimuri käyttää poikittaista koneistoa ja painovoimaa, joka on hellävaraista oljelle. Rumpu- eli roottoripuimuri perustuu pitkittäisiin roottoreihin ja keskipakovoimaan, mikä mahdollistaa suuremman puintitehon, mutta murentaa olkea herkemmin.

MITEN PUINTITEKNIIKKA VAIKUTTAA KORJUKSEEN KOSTEISSA OLOISSA?

Kohlinpuimuri on kosteissa oloissa varmatoiminen ja sen tehontarve on tasainen, sillä olki ei kuormita moottoria äkillisillä tehopiikeillä. Rumpupuimuri puolestaan irrottaa jyvät tehokkaasti nihkeästäkin oljesta keskipakovoiman avulla, mutta tämä vaatii enemmän moottoritehoa ja saattaa silputa märkää olkea seulastoa kuormittavaksi hienoksi massaksi.

MINKÄ KOKOINEN PUIMURI SOPII TILANI HEHTAARIMÄÄRÄLLE?

Alle 80 hehtaarin aloille suositellaan 4–5-kohlimista peruskoneita. 80–150 hehtaarin tiloille sopii tehokas 5–6-kohliminen puimuri. Yli 150 hehtaarin aloille ja urakointiin parhaan kapasiteetin tarjoavat suurteho-kohlimilla tai roottoritekniikalla varustetut koneet, joissa on yli 6,3 metrin leikkuupöytä.

MITEN PUIMURIN TAPPIOMONITORI SÄÄDETÄÄN OIKEIN?

Monitoria on kalibroitava tarkistamalla hävikki fyysisesti maasta olkimassan alta ajon aikana. Jos tappioita ilmenee, säädöt kannattaa tehdä järjestyksessä: 1. Hidasta ajonopeutta, 2. Laske puhaltimen kierroksia, 3. Säädä seulojen aukkoja suuremmalle.

PALJONKO UUSI LEIKKUUPUIMURI MAKSAA?

Keskikokoiset 5-kohlimiset mallit maksavat Suomessa tyypillisesti 150 000 – 250 000 euroa. Suuremmat urakointikäyttöön tarkoitetut suurteho- ja roottoripuimurit maksavat noin 300 000 eurosta aina yli 500 000 euroon saakka riippuen varustelutasosta.